Ehdotin toisessa postauksessa Yhdysvaltojen presidenttiä.
You must log in or register to comment.
Mitä nyt äkkiseltään tulee mieleen, niin vaikein varmaan joku peruskoulun opettaja. Miten pitää 30+ kersaa rauhallisena, tai luoja paratkoon vielä saada ne kiinnostumaan aiheesta, puhumattakaan vanhempien kanssa mahdollisesti tappelemisesta. Opetuksen eli työn tulos ja onnistuminen on kuitenkin niin konkreettisesti mitattavissa, toisin kuin nyt vaikka joku presidenttiys.
Yläasteet on paikkoja minne opetushalu ja idealismi menee kuolemaan. Massiiviset luokkakoot, resurssipuute ja teinielämän haasteet on aikamoinen kombo.
Isot propsit ja loputon kunnioitus niille jotka tätä tehtävää hoitaa.
Oon aina arvioinut mahdottomimmaksi duuniksi ajojärjestelijän työn millä tahansa logistiikan alalla. Voi vain kuvitella, kuinka vaikeata on tanssittaa vaikkapa kymmentä yhdistelmää, jotka noutavat ja jättävät peräkärryjä sinne tänne, lastaavat ja purkavat aikataulun mukaan ympäri maan, kuskeilla on ajoaikarajoituksensa ja liikenne aina yllätyksiä täynnä. Lisäksi kuljettajat tietty nalkuttavat kaikesta mahdollisesta juuri tälle arjen sankarille.
On muuten yksi vittujen elämä tuo logistiikka.
Suomi on kuitenkin niin pussinpohjalla että tavaran liikkuvuus on tärkeässä asemassa. Ja tätä ei auta firmojen tavoite pitää varastoarvot alhaalla joten monesti kuskit joutuu venaa kamaa joka on prässissä/leikkurissa/linjalla tai muutoin käsittelyä vailla. Toki tästä osataan laskuttaa mutta en näe että tällainen toiminta olisi oikeasti tehokasta jos kulut siirtyy suoraan logistisiin kustannuksiin.
