Joidenkin kuluttajien sähkön kokonaishinta saattaa kääntyä sunnuntaina miinuksen puolelle.

Kyllä nyt kelpaa

  • ladata kiesiä
  • pestä pyykkiä
  • kastella pihaa
  • käydä suihkussa keskellä päivää (lämminvesivaraaja)

Tossa kun hinta oli halvimmillaan, niin siirtohinnan vähennysten jälkeen hinta oli siltikin negatiivinen ➡️ sähkölaskun summa pienenee mitä enemmän käytettiin.

    • tyo_ukko@sopuli.xyzsuomi
      0·
      2 years ago

      [hyvinvointitappio on] käsite, jolla tarkoitetaan epätäydellisten markkinoiden haittaa verrattuna täydelliseen kilpailuun.

      En ihan suoraan näe, miten tuo negatiivinen hinta voisi aiheuttaa hyvinvointitappiota tuossa mielessä? Kyseessähän ei ole markkinoiden ulkopuolelta tuleva vero tai säännös, joka keinotekoisesti muokkaa hintaa, vaan ihan puhtaasti ylituotanto.

      • tusina@sopuli.xyzsuomi
        0·
        2 years ago

        Hyvinvointitappion ei tarvitse olla “keinotekoinen”. Kun tuotettua hyödykettä ei tuoteta optimaalinen määrä, syntyy hyvinvointitappiota.

        Jos, huom. jos, kuluttajat keksivät sähkölle käyttöä joka on korkeampi kuin sähkön tuottamisen aiheuttama kustannus hyvinvointitappiota ei tule, mutta en usko että näin on. Pitäisi keksiä keino laittaaa sähköenergiaa talteen. Autot lataukseen!

        • tyo_ukko@sopuli.xyzsuomi
          1·
          2 years ago

          Ok, kiitos selvennyksestä! Katselin myös tuolta artikkelin englanninkielisestä versiosta ja tämä taitaa osua hyvin tähän tapaukseen (vaikka tuesta ei olekaan kyse):

          Subsidy

          Conversely, deadweight loss can also arise from consumers buying more of a product than they otherwise would based on their marginal benefit and the cost of production. For example, if in the same nail market the government provided a $0.03 subsidy for every nail produced, the subsidy would reduce the market price of each nail to $0.07, even though production actually still costs $0.10 per nail. Consumers with a marginal benefit of between $0.07 and $0.10 per nail would then buy nails, even though their benefit is less than the real production cost of $0.10. The difference between the cost of production and the purchase price then creates the “deadweight loss” to society.

          Eli sähkön hinnan tilanteeseen sovitettuna, kuluttajat eivät saa samaa määrää “hyötyä” tuosta halvenneesta hinnasta kuin mitä tuottajat joutuvat siitä maksamaan. Jotakuinkin näin?